Menin ottamaan kolme siideriä saunan jälkeen... Ja noin kuusi sämpylää kalkkunaleikkeleellä ja tomaatilla, puolitoista ruispalaa siihen päälle samoin höystein. Ei tarvitse syödä aamupalaa. Vatsaan sattuu yhä. Kai minulla jonkinlainen ahmimishäiriö on. En osaa lopettaa, vaikka on kuinka paha olo.
En lannistunut. Arvasin näin käyvän jo siinä vaiheessa, kun seisoin kaupan kylmäkaapilla ja mietin, olisiko tänään saunailta vai ei. Pääsin karkkihyllyn ohi silkalla päättäväisyydellä, mutta niin vaan kompuroin siideriin. Kävin kokeeksi vaa'alla ja se näytti samaa kuin ennenkin: 71,9kg, mutta siideri poistaa nestettä, joten todellinen kohtaloni näkyy vasta myöhemmin.
Tavoitteeni on painaa 60kg, mutta aikarajaa en ole asettanut, jotten tuntisi pettymystä pienistä kurittomuuksista - tai vähän suuremmista, niin kuin eilinen. En usko ollenkaan siihen tiukkapipoiseen laihduttamiseen, että jok'ikinen sokerikide on syy henkiseen itsemurhaan. Kuria pitää olla, muttei itsetuhoisuutta. Ei fyysistä eikä henkistä murhaa. Uskon vähitellen omaksuttuun elämäntapamuutokseen. Minulla on kyse lähinnä intressien kohdistamisesta johonkin muuhun kuin syömiseen. Syön periaatteessa ihan terveellistä ruokaa, mutta syön sitä liikaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti