sunnuntai 31. toukokuuta 2009
Nyt riitti!
Paskat mitään kaloreita laske! Pudotin aiemmin 8kg vain ottamalla itseäni niskasta ja pakottamalla - ja se tuntui naurettavan helpolta! Nyt on kesäkuun 1.päivä ja minulle riitti. Ei enää yhtään lisäkiloa, ei enää mitään anteeksi annettavaa, ei enää mitään tekosyitä!
torstai 28. toukokuuta 2009
Punnitus
Aloitin projektin maanantaina (25.5.), nyt on perjantai ja virallinen punnitus. Neljässä päivässä -200g.
71,7kg/161cm.
Ylipäätään hienoa, että paino lähti putoamaan siitä huolimatta, että olen mussuttanut herkkuja kuin liukuhihnalta. Eilen söin 'iltapalaksi' ison annoksen spaghettia ja kanaa, päivällä sorruin ostamaan taas pussin suklaakuorrutteisia lakuja. Nyt tavoite ensi viikolle on pudottaa seitsemässä päivässä puoli kiloa.
71,7kg/161cm.
Ylipäätään hienoa, että paino lähti putoamaan siitä huolimatta, että olen mussuttanut herkkuja kuin liukuhihnalta. Eilen söin 'iltapalaksi' ison annoksen spaghettia ja kanaa, päivällä sorruin ostamaan taas pussin suklaakuorrutteisia lakuja. Nyt tavoite ensi viikolle on pudottaa seitsemässä päivässä puoli kiloa.
Lapset ja painonpudotus
Tänään jouduin rankaisemaan esikoista ottamalla pois "kahvipulla -oikeuden". Olen antanut lapsille tietyt päivittäiset oikeudet, kuten 1 pieni kahvipulla tai muu herkku/pv, yksi muki kaakaota tai pillimehu/pv jne.. Näitä oikeuksia karsitaan jos lapset ovat erityisen tuhmia tai tekevät tietoisesti tuhoa. Nyt siis puhutaan kahdesta alle nelivuotiaasta. Vanhemmalla lapsella tuollainen säännöstely tuskin toimisi, mutta näin pienillä menee vielä äidin auktoriteetin piikkiin.
Huomasin toivovani, että lapsi tekisi pahaa, jotta voisin karsia kahvipullan myös omasta kiusausten listastani. En ole keksinyt mitään terveellistä kahvipullan korviketta, joka maistuisi myös lapsille. Nuorempi syö hedelmiä, eikä edes kaipaa kahvipullaa, mutta vanhempi onkin eri juttu. Tuskin tuo kuitenkaan kauan jaksaisi kahvipullan perään huutaa, ei ole sokeriaddikti. Saisihan sitä kylässä kuitenkin. Silti tuntuu, että olen epäreilu jos vien lapsilta herkkuhetken vain oman lihavuuteni takia. Etenkin, kun olen käyttänyt herkkuhetken kieltämistä rangaistuksena. Tuntuu kuin nytkin rankaisisin lapsia, vaikka paino-ongelma on minulla, ei ipanoilla.
Huomasin toivovani, että lapsi tekisi pahaa, jotta voisin karsia kahvipullan myös omasta kiusausten listastani. En ole keksinyt mitään terveellistä kahvipullan korviketta, joka maistuisi myös lapsille. Nuorempi syö hedelmiä, eikä edes kaipaa kahvipullaa, mutta vanhempi onkin eri juttu. Tuskin tuo kuitenkaan kauan jaksaisi kahvipullan perään huutaa, ei ole sokeriaddikti. Saisihan sitä kylässä kuitenkin. Silti tuntuu, että olen epäreilu jos vien lapsilta herkkuhetken vain oman lihavuuteni takia. Etenkin, kun olen käyttänyt herkkuhetken kieltämistä rangaistuksena. Tuntuu kuin nytkin rankaisisin lapsia, vaikka paino-ongelma on minulla, ei ipanoilla.
keskiviikko 27. toukokuuta 2009
Eilinen meni herkutellessa ja ilta ahmiessa. Loppu viikko yhtä juoksemista ja sinkoilua. Kunhan saan edes 200-300g painoa alas perjantaihin mennessä, kaikki on hyvin. En sen enempää heti alkuun yritäkään. Pääasia, että saan vähitellen totutettua itseni terveellisempään elämäntapaan. Kiristän vaatimuksiani vasta, kun on realistista tehdä niin.
tiistai 26. toukokuuta 2009
Kusetinpas läskiä!
Jotain teen oikein, vaikka karahdan karikolle karikon jälkeen. Eilispäivä ja ilta oli todellinen floppi! Päivällä söin pussillisen suklaakuorrutteisia lakuja, ja puolikkaan jäätelön. Illalla mussutin ruispaloja kalkkunaleikkeleellä ja tuorekurkulla. Sen verran sain pidettyä itseäni aisoissa, että jätin margariinin kokonaan pois, mitä en edes pidä kummoisena uhrauksena, enkä syönyt itseäni aivan kipeäksi asti, vaikka tosi täynnä olinkin.
Mistä siis päättelen tekeväni jossain oikein? Koska tänä aamuna paino oli 70,9kg. Minulla lukema ei ole koskaan heitellyt kovin paljoa nesteen kertymisen tms. takia pienellä ajalla, joten voin ajatella tuossa olleen jo vähän todellista pudotustakin. Virallinen puntaripäivä on perjantaina.
Mistä siis päättelen tekeväni jossain oikein? Koska tänä aamuna paino oli 70,9kg. Minulla lukema ei ole koskaan heitellyt kovin paljoa nesteen kertymisen tms. takia pienellä ajalla, joten voin ajatella tuossa olleen jo vähän todellista pudotustakin. Virallinen puntaripäivä on perjantaina.
Tänään.
Aamupala: kahvia
Lämmin ruoka: tummaa pastaa, marinoituja kirjolohisuikaleita, johon lisätty 7 prosenttista ruokakermaa, herneitä*
Kahvipulla: kaksi Rainbow kotipullaa, pakaste (160kcal/pulla)
- söin ison annoksen pastaa ja tulin siitä todella ähkyyn. Tarkoituksella aikaistin ruokailua, koska tiesin jo ennalta syöväni liikaa. Ideana on, että mikäli iltapalalla äidyn ahmimaan, vatsa ainakin ehtii tyhjetä siihen mennessä. Arvioni tähän asti syödyistä on 1200kcal. Ei pitäisi olla mitään ongelmaa jaksaa tällä iltaan asti ilman turhia välipaloja. Enemmän kyse onkin siitä, pystynkö vastustamaan kiusausta ostaa jäätelöä tai muita herkkuja ihan vaan, koska tekee mieli makeaa.
- pidän kiinni kahvipullasta, koska käymme jatkuvasti kyläilemässä jossain tai meillä käy vieraita, en siis mitenkään voi estyä kokonaan maistamasta makeaa. Nyt makean määrää vain on vahdattava, ja laatua. Tahdon vähentää lisäaineiden ja karkkien syömistä. Karkeista olisi hyvä päästä eroon kokonaan.
Jos tätä joku lukee, ethän äidy mollaamaan tapaani jättää terveelliset välipalat pois ja sen sijaan ahmia hirveästi ruokaa kerralla. Tälle asialle en vielä mahda mitään, mutta aijon muuttaa sen vähitellen. Ahmiminen on paha tapa, joka ei lopu sormia napsauttamalla.
Ilta jännittää.
*Syön perunaruokien kanssa salaatteja, pastan kanssa herneitä tai muita vihanneksia. Jos päivällä on pastaruokaa, en saa tarvitsemaani määrää kasviksia, siksi syön lehtisalaattia, tomaattia, paprikaa ja kurkkua iltaisin, yleensä leivän päällä. Kurkku menee pelkiltäänkin.
Aamupala: kahvia
Lämmin ruoka: tummaa pastaa, marinoituja kirjolohisuikaleita, johon lisätty 7 prosenttista ruokakermaa, herneitä*
Kahvipulla: kaksi Rainbow kotipullaa, pakaste (160kcal/pulla)
- söin ison annoksen pastaa ja tulin siitä todella ähkyyn. Tarkoituksella aikaistin ruokailua, koska tiesin jo ennalta syöväni liikaa. Ideana on, että mikäli iltapalalla äidyn ahmimaan, vatsa ainakin ehtii tyhjetä siihen mennessä. Arvioni tähän asti syödyistä on 1200kcal. Ei pitäisi olla mitään ongelmaa jaksaa tällä iltaan asti ilman turhia välipaloja. Enemmän kyse onkin siitä, pystynkö vastustamaan kiusausta ostaa jäätelöä tai muita herkkuja ihan vaan, koska tekee mieli makeaa.
- pidän kiinni kahvipullasta, koska käymme jatkuvasti kyläilemässä jossain tai meillä käy vieraita, en siis mitenkään voi estyä kokonaan maistamasta makeaa. Nyt makean määrää vain on vahdattava, ja laatua. Tahdon vähentää lisäaineiden ja karkkien syömistä. Karkeista olisi hyvä päästä eroon kokonaan.
Jos tätä joku lukee, ethän äidy mollaamaan tapaani jättää terveelliset välipalat pois ja sen sijaan ahmia hirveästi ruokaa kerralla. Tälle asialle en vielä mahda mitään, mutta aijon muuttaa sen vähitellen. Ahmiminen on paha tapa, joka ei lopu sormia napsauttamalla.
Ilta jännittää.
*Syön perunaruokien kanssa salaatteja, pastan kanssa herneitä tai muita vihanneksia. Jos päivällä on pastaruokaa, en saa tarvitsemaani määrää kasviksia, siksi syön lehtisalaattia, tomaattia, paprikaa ja kurkkua iltaisin, yleensä leivän päällä. Kurkku menee pelkiltäänkin.
maanantai 25. toukokuuta 2009
Ojasta allikkoon, vaan allikosta nouseminenkin kuluttaa kaloreita!
Menin ottamaan kolme siideriä saunan jälkeen... Ja noin kuusi sämpylää kalkkunaleikkeleellä ja tomaatilla, puolitoista ruispalaa siihen päälle samoin höystein. Ei tarvitse syödä aamupalaa. Vatsaan sattuu yhä. Kai minulla jonkinlainen ahmimishäiriö on. En osaa lopettaa, vaikka on kuinka paha olo.
En lannistunut. Arvasin näin käyvän jo siinä vaiheessa, kun seisoin kaupan kylmäkaapilla ja mietin, olisiko tänään saunailta vai ei. Pääsin karkkihyllyn ohi silkalla päättäväisyydellä, mutta niin vaan kompuroin siideriin. Kävin kokeeksi vaa'alla ja se näytti samaa kuin ennenkin: 71,9kg, mutta siideri poistaa nestettä, joten todellinen kohtaloni näkyy vasta myöhemmin.
Tavoitteeni on painaa 60kg, mutta aikarajaa en ole asettanut, jotten tuntisi pettymystä pienistä kurittomuuksista - tai vähän suuremmista, niin kuin eilinen. En usko ollenkaan siihen tiukkapipoiseen laihduttamiseen, että jok'ikinen sokerikide on syy henkiseen itsemurhaan. Kuria pitää olla, muttei itsetuhoisuutta. Ei fyysistä eikä henkistä murhaa. Uskon vähitellen omaksuttuun elämäntapamuutokseen. Minulla on kyse lähinnä intressien kohdistamisesta johonkin muuhun kuin syömiseen. Syön periaatteessa ihan terveellistä ruokaa, mutta syön sitä liikaa.
En lannistunut. Arvasin näin käyvän jo siinä vaiheessa, kun seisoin kaupan kylmäkaapilla ja mietin, olisiko tänään saunailta vai ei. Pääsin karkkihyllyn ohi silkalla päättäväisyydellä, mutta niin vaan kompuroin siideriin. Kävin kokeeksi vaa'alla ja se näytti samaa kuin ennenkin: 71,9kg, mutta siideri poistaa nestettä, joten todellinen kohtaloni näkyy vasta myöhemmin.
Tavoitteeni on painaa 60kg, mutta aikarajaa en ole asettanut, jotten tuntisi pettymystä pienistä kurittomuuksista - tai vähän suuremmista, niin kuin eilinen. En usko ollenkaan siihen tiukkapipoiseen laihduttamiseen, että jok'ikinen sokerikide on syy henkiseen itsemurhaan. Kuria pitää olla, muttei itsetuhoisuutta. Ei fyysistä eikä henkistä murhaa. Uskon vähitellen omaksuttuun elämäntapamuutokseen. Minulla on kyse lähinnä intressien kohdistamisesta johonkin muuhun kuin syömiseen. Syön periaatteessa ihan terveellistä ruokaa, mutta syön sitä liikaa.
Miksi pudottaisin 10 kiloa?
Lihavuuden kiusat TOP4:
4. Ihmiset pudistavat paheksuen päätään ja miettivät, miksen käytä ehkäisyä.
- minulla on omenavartalo. Näytän kuin olisin raskaana tammikuusta joulukuuhun joka vuosi. Mihin ne vauvat katoavat? Joudun vetämään vatsaa sisään, kun käyn sukulaisten luona kylässä.
3. Kadonneitten säärien arvoitus.
- pienikin lisäpaino saa lyhyet jalkani näyttämään kuin alkaisivat vasta polven alapuolelta. Reidet liimautuvat toisiinsa kiinni ja lenkillä hiertävät ihon helläksi.
2. Vaatekauppa -dilemma.
- olen lyhyt ja paksu. Siinä kiteytettynä koko ongelma. Mitä suurempi koko, sitä pidemmät lahkeet, mitä pienempi koko, sitä tiukempi vyötärö.
1. Paha olo.
- tulen pahalle tuulelle aina, kun yritän änkäytyä vaatteisiini ja miettiä missä tamineissa en näyttäisi tiineeltä mursulta tai näyttäisin edes hiukan enemmän naiselta.
4. Ihmiset pudistavat paheksuen päätään ja miettivät, miksen käytä ehkäisyä.
- minulla on omenavartalo. Näytän kuin olisin raskaana tammikuusta joulukuuhun joka vuosi. Mihin ne vauvat katoavat? Joudun vetämään vatsaa sisään, kun käyn sukulaisten luona kylässä.
3. Kadonneitten säärien arvoitus.
- pienikin lisäpaino saa lyhyet jalkani näyttämään kuin alkaisivat vasta polven alapuolelta. Reidet liimautuvat toisiinsa kiinni ja lenkillä hiertävät ihon helläksi.
2. Vaatekauppa -dilemma.
- olen lyhyt ja paksu. Siinä kiteytettynä koko ongelma. Mitä suurempi koko, sitä pidemmät lahkeet, mitä pienempi koko, sitä tiukempi vyötärö.
1. Paha olo.
- tulen pahalle tuulelle aina, kun yritän änkäytyä vaatteisiini ja miettiä missä tamineissa en näyttäisi tiineeltä mursulta tai näyttäisin edes hiukan enemmän naiselta.
Varoitus.
Varoitus: tämä blogi sisältää irvokkaita faktoja yksityiselämästäni ja mustan huumorin sävyttämää päivitystä painonpudotuksen maailmasta.
Olen 31-vuotias yksinhuoltaja. Pituutta 161cm, painoa viime punnituksessa 71,9kg. Päätin pudottaa painoa, koska havaitsin itseni lihavaksi. Eipä siihen muuta tarvita. Painoindeksi näyttää lievästi ylipainoista, mutta minulle tämä on vain ensi askel kohti elämää mursuna. Tässä blogissa seuraan kilojen katoamista - tai karttumista.
Ongelmat:
- mikä tahansa makea tai suolainen, ja siideri
- vauhdissa syödyt epäterveelliset välipalat
- iltasyöpöttely, tunnesyöppöys
- ahmiminen
Plussia:
- säännöllinen lenkkeily
Tämän hetkinen tilanne:
- 71,9kg/161cm
Puntarilla käyn mielialan mukaan, tärkein punnituspäivä on perjantai. Sopii liittyä tsempattavaksi ja tsemppaamaan, mutta tiukka pipo on jätettävä narikkaan!
Olen 31-vuotias yksinhuoltaja. Pituutta 161cm, painoa viime punnituksessa 71,9kg. Päätin pudottaa painoa, koska havaitsin itseni lihavaksi. Eipä siihen muuta tarvita. Painoindeksi näyttää lievästi ylipainoista, mutta minulle tämä on vain ensi askel kohti elämää mursuna. Tässä blogissa seuraan kilojen katoamista - tai karttumista.
Ongelmat:
- mikä tahansa makea tai suolainen, ja siideri
- vauhdissa syödyt epäterveelliset välipalat
- iltasyöpöttely, tunnesyöppöys
- ahmiminen
Plussia:
- säännöllinen lenkkeily
Tämän hetkinen tilanne:
- 71,9kg/161cm
Puntarilla käyn mielialan mukaan, tärkein punnituspäivä on perjantai. Sopii liittyä tsempattavaksi ja tsemppaamaan, mutta tiukka pipo on jätettävä narikkaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)